Kannanottomme suunniteltuun Pihtinevan tuulivoimapuistohankkeeseen. Mielestämme energian tuotto tuulivoimalla on lähtökohtaisesti hyvä vaihtoehto, mutta Pihtinevan hankkeessa on useita ongelmia, joiden vuoksi emme voi kannattaa hanketta esitetyssä laajuudessaan.
Alueelle suunnitellaan suurta määrää voimaloita. Kokemusperäistä tietoa ei vastaavan tuulipuiston koosta vielä ole suomalaisessa ympäristössä. Ympäristövaikutukset jakaantuvat rakentamisvaiheen ja toimintavaiheen vaikutuksiin. Pääsääntöisesti on suunniteltu käytettäväksi jo olevia huoltoteitä, mutta niiden määrä ei riitä suunniteltujen voimaloiden tarpeisiin. Lisäksi jokaisen voimalan alueelta tullaan kaatamaan puustoa, muokkaamaan maata perustuksia varten ja olemassa olevia tielinjoja tullaan vahvistamaan ja suoristamaan kuljetusta ja pystytystä varten. Näiden lisäksi tullaan rakentamaan myös uutta tieverkostoa. Lisäksi kaivetaan linjat siirtokaapeleille, jotka eivät rajaudu suunniteltuun kaava-alueeseen.
Raportissa sivuttiin vain vähäisesti suojeltavaa maaperää. Maaperän lisäksi myös alueen muu kasvusto tulisi ottaa huomioon. Alueella on metsää, peltoa, vesistöjä ja suoalueita monipuolisesti. Kaikilla luontotyypeillä on ominainen kasvusto ja eläimistö. Linnustoa alueella on sekä pikkulintuja, metsäkanalintuja kuin petolintujakin. Eliöselvityksessä ei kuitenkaan mainittu kuin iso määrä metsäkanalintujen soidinalueita. Myös muut kuin metsäkanalinnut tulee huomioida.
Metsäpeurojen kanta on maanlaajuisesti pieni, vasta elpymässä. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on metsäpeurojen vasomis- ja laiduntamisalueita. Metsäpeura elää sekä metsän suojissa, että soilla. Metsäpeuran eläminen metsässä perustuu niiden tarpeeseen suojautua niiden luontaisilta vihollisilta suurpedoilta, sekä ravinnonsaantiin. WWF:n mukaan kaikenlainen rakentaminen on häiriöksi metsäpeuralle.
Alue on suurpetojen koti. Suurpedoista alueella asuvat karhu, susi, ahma ja ilves. He pyytävät ravintonsa petolintujen tapaan alueelta, ja heillä on reviirinsä. Heidän reviirinsä ja ruokavarojensa vaarantaminen tuo suurpetoja enemmän ihmisasutuksen pariin, joka ei ole toivottua.
Alueella on myös virkistyskäyttöä. Alueella on tällä hetkellä hiihtolatuja, metsästysmaja, moottorikelkkareittejä ja kaksi laavua. Mikäli tuulivoimalat pystytetään, näiden kaikkien käyttö estyy ainakin talvisin lavoista lentävän jään vuoksi.
Voimaloiden välittömässä läheisyydessä on pysyvää asutusta ja tuotantoeläintiloja. Näihin tulisi tulla vähintään tällä hetkellä lainsäädännön suunnittelun pohjaksi katsottu vähintään 2 km etäisyys voimaloihin. Suojaetäisyyden tulee sisältyä suunniteltuun kaava-alueeseen. Voimalahankkeen toiminta ei saa haitata ympärillä olevaa normaalia elämää. Voimaloiden vaikutusalue on oltava hahmotettavissa kokonaisuudessaan kaava-alueen sisälle. Lisäksi tulisi huomioida myös kaikki muut lähialueen suunnitelmat (esimerkiksi voimalat) ja niiden kerrannaisvaikutukset alueelle.
Tuulivoimalan vaikutukset eivät rajoitu pelkästään rakentamattomaan ympäristöön. Lapojen aiheuttamat välke- ja äänihaitat vaikuttavat ainakin pakoeläiminä pidettyihin metsäpeuraan ja hevosiin. Vaikutuksia ihmisiin tutkitaan vielä. Äänien taajuus on matala, matalampi kuin tutkittava ääniala, joten sen vaikutuksista saatava tieto on ristiriitaista. Tuulivoimaloiden määrä voimistaa äänen määrää, joten suuren tuulivoimapuiston ollessa kyseessä, emme voi tietää lopullisia vaikutuksia. Mahdolliset vaikutukset ihmisiin vastaavat stressin oireita.
Alueen lähiympäristöön on suunniteltu myös kansallispuistoa. Toivomme että kansallispuistoalueeksi suunniteltu alue säästyisi myös kerrannaisvaikutuksilta.
Minna Roukkio-Taipale ja Tiia Lumilaakso
Toimitettu AVIlle 13.6.2025.