Terveisiä Turusta ja Vihreiden puoluekokouksesta, jossa viikonlopun aikana
käsiteltiin kymmeniä poliittisia aloitteita ja hyväksyttiin uusi puolueohjelma.
Yksi ennakkoon eniten huomiota herättäneistä asioista koski velkajarrusta
irrottautumista. Julkisuudessa maalailtiin kuvaa koko puoluetta repivästä, mehevästä
riidasta ja jopa vihjailtiin puolueen ajavan asiassa kaksilla rattailla.
Puoluekokouksessa aiheesta käytiin vilkasta keskustelua – juuri niin kuin
puoluekokouksessa ja puoluepolitiikassa ylipäänsä kuuluukin. Siinä ei ole mitään
poikkeuksellista tai radikaalia. Meillä vihreissä puoluetovereita, puoluejohtoa ja
eduskuntaryhmää myöten, saa avoimesti haastaa. Moniäänisyys kuuluu
demokraattisesti toimivaan puolueeseen eikä soraääniä tarvitse peitellä.
Asioista keskustellaan, toisia kuunnellaan ja omia, vahvojakin näkemyksiä
uskalletaan muuttaa, kun keskustelu tuo uutta ymmärrystä. Näinhän toimitaan
politiikan ulkopuolellakin, eikö niin?
Ja miten sen velkajarrun lopulta kävi? Äänestyksen voitti puolueen lauantai-iltana
kokoontuneen työryhmän aikaansaama kompromissi, jossa velkajarrusta ei
irtauduta. Keski-Pohjanmaan Vihreiden äänivaltaisena edustajana äänestin itsekin
kompromissin puolesta.
Velkajarru ei ole ongelmaton mekanismi, mutta se on ennen kaikkea yhteisiä
tavoitteita määrittävä työkalu – ei itseisarvo eikä yksittäisiä keinoja saneleva ratkaisu.
Pidän tärkeänä, että vihreät ovat mukana päättämässä talouden sopeutuksesta ja
leikkausten kohdentamisesta. Toista nykyisen kaltaista hallituskautta, jossa
arvokasta hyvinvointivaltiotamme murennetaan näin kovalla ja sydämettömällä
politiikalla, en halua enää koskaan nähdä.
Säde Hotakainen
Keski-Pohjanmaan Vihreät